(Yllätys)vieraita

Tätä tyttöä sumutettiin kyllä huolella, kun odotin vierailulle yhtä ystävääni, mutta paikalle pelmahtikin lisäksi kaksi työkaveriani! Emma ja Eero saapuivat samalla koneella torstaina, ja Petra perjantaina. Eero lähti silloin puolenpäivän aikaan muka takaisin hotelliin hakemaan unohtunutta laturiaan, vaikka menikin oikeasti asemalle Petraa vastaan. Ehkä vähän heikosti keksitty tekosyy, mutta en keksinyt kyllä epäillä yhtään mitään. Eerolla sitten kesti ja kesti hakureissullaan, eikä hän vastannut puhelimeen, vaikka olimme sopineet hänen vain käväisevän hotellissa ja tulevan pian takaisin.

-Aika ärsyttävää! Mikä sillä kestää?
-No niinpä!
-Sen piti hakea vain laturi!
-Jos se on löytänyt seuraa ja häipynyt?

Emmakin heitti vettä myllyyn, ja olin jo valmis ostamaan kaikki skenaariot Eeron eksymisestä samanaikaiseen kännykän katoamiseen. Hotellilla odottikin sitten iloinen yllätys numero 2 eli Petra! Emma sai itse asiassa reaktioni salaa myös videolle, se oli täynnä naurua ja kiljuntaa ja apuamitätäällätapahtuu-huutoja falsetissa. Kunnon juonittelijat, mutta olipahan mahtava yllätys. Tosin koko loppumatkan odotin, että vieläkö jostain hyppää lisää työkavereita, että onko firman pikkujoulut päätetty siirtää Firenzeen. Jälkeenpäin ajateltuna herätyskellojen olisi ehkä pitänyt soida siinä vaiheessa, kun kahden hengen huoneessa oli kolmaskin sänky. Ajattelin kuitenkin, että Eeron tulossa oli jo yllätystä kerrakseen, ja joskushan hotellit antavat kolmen hengen huoneita kahdelle, jos muuta ei ole tarjolla. En ollut taaskaan suunnitellut vierailijoille mitään ihmeellistä ohjelmaa, mutta jotenkin tämä kaupunki hoitaa sen puolen ihan itsestään. Aika torstai-illasta sunnuntai-aamuun vilahtikin ohi hetkessä.

Kiipesin  nyt kolmatta kertaa ylös Duomon kupoliin ja kellotorniin, vaikka olisivathan vieraani kolmistaankin pärjänneet. Näkymiin ei kuitenkaan koskaan kyllästy, ja ne ovat olleet joka kerta erilaiset säästä riippuen. Samalla tulee myös tehtyä jalkatreeni, hehe. Huomaa muuten, että turistikausi on nyt ohi ja kapeilla jalkakäytävillä mahtuu kävelemään huomattavasti vapaammin kuin vielä kuukausi sitten. Toki turisteja ja tikkitakkeja pyörii kaupungissa edelleen, ja lähempänä joulua voi vilkastua taas uudestaan. Suurimmille kaduille on myös ilmestynyt kuin vaivihkaa jouluvalot, ne eivät vain ole vielä päällä. Odotan innolla sitä tunnelmallista näkyä, kun valot sytytetään ja joulun odotus saa virallisesti alkaa. 

Sää on hellinyt aikaisempia vieraitani, ja nytkin onnistuimme välttämään alkuviikon rankkasateet. Perjantai-iltana sateli hieman ja lauantai oli pilvinen, mutta lämpöä sentään riitti Suomeen verrattuna mukavasti. Lauantaista tuli toiveiden mukaan shoppailupäivä, vaikka täytyy kyllä myöntää, ettei Firenze ole siihen tarkoitukseen Italian kärkipäätä. Täältä löytyy kyllä paljon liikkeitä, mutta perushintaiset jäävät lähinnä H&M:ään ja Zaraan, jotka löytyvät Suomestakin. Sitten on ihana Subdued. Ja sitten on kokonaisia katuja pelkästään luksus-liikkeille, joiden ovilla partioi portsari seulomassa asiakaskuntaa. Sen sijaan nahkaa täältä kannattaa ostaa, sillä se on verrattain halpaa ja laadukasta. Firenzessä toimiikin kuuluisa nahkakoulu, joten perinteet nahkatuotteille ovat pitkät.

Pilvinen lauantai kului kaupoilla.

Ehdimme pidennetyn viikonlopun aikana loppupeleissä paljon, ja aika ruokapainotteisesti mentiin: kävimme lasillisilla, aperitiiveilla, gelatolla, aamukahveilla ja kunnolla syömässä. Porukka oli sattumalta (!!) varannut hotellin naapurikadultani, joten välimatkan taitto sujui kätevästi ja pääsimme aina samaa matkaa kotiin. Tänään ihanat Suomi-ihmeet sitten lähtivät, ensin junalla Roomaan ja huomenna lento Helsinkiin. He saavat siis nauttia vielä yhdestä yöstä Italiassa ennen kotiin ja töihin paluuta. Minulla ensi viikko näyttää tavalliselta opiskeluviikolta, ei kummempia suunnitelmia lukuun ottamatta Erasmus-tyttöjen kanssa näkemistä. Ensi viikolla aion hommata kirjat ja tulostaa materiaalit suomalais-ugrilaisten kielten kirjallisuus-kurssia varten, eli lukeminen pääsee kunnolla vauhtiin. 

Nyt ei pitäisi olla odotettavissa yllätysvieraita (tai muitakaan) ennen joulua. Vähän jo valmiiksi pelottaa joulun jälkeinen tyhjä aika, kun perhe on palannut ja kaikki vaihtarikaverit ja kämppikset ovat vielä vanhempiensa luona loman vietossa. Elättelen toivoa, että Anna palaisi Firenzeen jo välipäivien jälkeen, mutta se ei ole vielä varmaa. No, opiskellessa se aika kai menee, ja nopeastihan se on kulunut nytkin. Tulee vain vähän erilainen ja varsin yksinäinen uudenvuodenaatto, jos Annakin päättää jäädä siksi ajaksi Saksaan. Toisaalta haluan kyllä nähdä, millaiseksi kaupunki muuttuu ja miten Italiassa on tapana ottaa uusi vuosi vastaan. Ammutaanko täällä esimerkiksi raketteja lainkaan? Se jää nähtäväksi.

Tähän loppuun on pakko vielä lisätä yhden suomen kielen opiskelijan nerokas runo keskiviikolta:

Katsoin maailmaa
Kuuntelin merta
Eksyin sinussa.

Kitschin aperitiivit.

Olen siivouslistassa "Rihho."

Odotettu tuliainen ja Antsa edelleen hengissä!